Tämä pieni sängynpeite sai alkunsa sairaalan sängynreunalla yön tunteina ja pitää sisällään monen monta päivää odotusta, epätietoisuutta ja surua. Jostain syystä virkkaaminen on hirmuisen rauhoittavaa.
I started to crochet this one when I first heard that something is wrong with my pregnancy. So, I have dropped lots of tears by doing this.. crocheting is comforting.
peiton värit ovat kuin elämä itse: välillä iloa ja aurinkoista, välillä surun harmaata, mutta se siitä tekeekin lopulta tasapainoisen. Voimia ja iloa elämääsi jatkossa.
Kuten Eija kirjoitti tuohon edelle, suuri aarre, jonka jokaisessa silmukassa on isoja asioita ja paljon tunteita. Virkkaaminen ja neulominen ovat todella terapeuttisia askareita. Muista myös ottaa välillä Agathan dekkari luettavaksi.
:o) Maria kirjoitti 11.01.2011 - 19:00
Kiitos kaikille kauniista sanoista.
Omppu: Agatha Christien muistikirjat on nyt juuri luettavilla..
Kathi: My little baby-boy died after birth and he is an angel now.
Omppu: Agatha Christien muistikirjat on nyt juuri luettavilla..
Kathi: My little baby-boy died after birth and he is an angel now.