Virkkasin Väinölään keinutuoliin peitteen. Idea lähti siitä, että näin ihan oikean ja IHANAN tällaisen Tuulintuvassa, enkä saanut sitä mielestäni.. vahinko vain, että vaikka minulla oli pienin löytämäni virkkuukoukku (0.6mm), niin käsialani on niin löysää, että palat ovat aika isoja ja vain kaksi mahtui rinnan. Lankana on ohutta koneompelulankaa.
Tässä 18 palaa vielä irrallaan...
Sormet mittakaavana :)
Palat ompelin käsin ompelulangalla ja reunukseksi on virkattu ympärille kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita.
Voi itku, kun on söpö peitto! En minä tietenkään pahastu vaan päinvastoin olen ylpeä ja iloinen, että joku saa inspiraatiota minun jutuistani! Ja erityisen iloinen että kerrot muille mistä ideasi tuli!
Tosi kaunis, tuon mustan värin kanssa tulevat muutkin värit hyvin esille ja oikeuksiinsa (kuten tiffanyssakin;)). Meillä on neideillä ollut vaunuissa peittona aika lailla samanvärinen ihanuus, yksi parhaista kirpparilöydöistä.
Ihastuttava! Minikoossa virkkaaminen ei olekaan ihan helppoa. Olen joskus "nuorena tyttönä" virkannut äidille torkkupeiton 1:1 koossa tuon tapaisella mallilla.
Todella kaunis työ, alimmainen kuva sopisi mielestäni ihanasti postikortiksi, niin kotoisa ja kaunis se on! Ja Maria - et tiedä mitään löysästä käsialasta, sanoisin kaikkien näkemieni virkkauksien ja neulomusten perusteella! :O)
Sanna_Maaria kirjoitti 01.08.2007 - 14:27
Siis käsittämättömän upea! Multa ei virkkaus onnistu koneompelulangasta, nyt olen kateudesta vihreä.
Ihan koneompelulankaa on..